Tupakantumpit – elämää vaarantava ongelmajäte osaksi ravintoammea


TUPAKANTUMPEISTA TULEE MYRKYILLÄ KYLLÄSTETTYÄ MIKROMUOVIA
KATSAUS  YMPÄRISTÖ JA TERVEYS – LEHTI 1:2016;sivut 66-68, 47 vsk

Aira Lahtinen
erikoishammaslääkäri, Oral Hammaslääkärit Lappeenranta
Lääkärit tupakkaa vastaan -verkoston sihteeri

Jaakko Kaprio
LKT, professori
Lääkärit tupakkaa vastaan -verkoston jäsen

Eeva Nordman
Prof. emerita, LKT, Lääkärit tupakkaa vastaan -verkoston perustajajäsen

Yhteyshenkilö:
Aira Lahtinen
Isoistenkuja 8 I, 02200 Espoo
Puh. 040 578 3668
aira.lahtinen@koti.fimnet.fi

 

Tupakantumpit ovat yleisin roska asutussa ympäristössä. Filtterit ovat muovia, joka ei maadu. Niissä on tiivistyneinä samoja myrkkyjä kuin savukkeissa, kuten nikotiinia, tervaa, raskasmetalleja ja hyönteismyrkkyjä.

Tupakkajätteet kulkeutuvat lopulta vesistöihin hajoten yhä pienemmiksi hiukkasiksi planktonin joukkoon ja keräten pinnalleen lisää ympäristömyrkkyjä. Planktonia syövien eliöiden kautta muovi päätyy ravintoketjussa muihin eläimiin ja ihmisiin.

Tupoakantumpit ovat ongelmajätteitä. Vastuun tupakkajätteiden keräämisen ja hävittämisen kustannusten korvaamisesta pitäisi olla tupakkatuotteiden valmistajilla, maahantuojilla ja myyjillä.

 

Tupakantumpeista tulee myrkyillä kyllästettyä mikromuovia

Tupakantumpit ovat yleisin roska uimarannoilla, kaduilla ja muualla asutussa ympäristössä. Ne ovat myrkyllistä, hajoamatonta jätettä, joka muun muassa sadevesiviemäreiden kautta kulkeutuu vesistöihin ja sitä kautta meriin. Tupakan suodattimet eli filtterit ovat muovia, selluloosa-asetaattia, joka ei maadu, vaan hajoaa meressä yhä pienemmiksi hiukkasiksi planktonin joukkoon. Nämä mikromuovihiukkaset keräävät vesistöissä pinnalleen ympäristömyrkkyjä ja toimivat niiden kuljetusalustoina lisäten planktonia syövien eliöiden, kuten kalojen, myrkkykuormaa, joka sitten ravintoketjussa päätyy muihin eläimiin ja ihmisiin. Filttereissä on tiivistyneinä samoja myrkkyjä kuin savukkeissa, muun muassa nikotiinia, tervaa, raskasmetalleja ja hyönteismyrkkyjä. Yhdysvalloissa säädellään, mitä kasvinsuojelumyrkkyjä tupakkaviljelmillä saa käyttää, mutta ei säädetä paljonko jäämiä tuotteissa saa olla. Tämä poikkeaa elintarvikkeiden valvonnasta (1, 2).

Kun litraan vettä sekoitettiin yksi poltetun tupakan tumppi, neljässä vuorokaudessa kuoli puolet kaloista tässä liuoksessa (3). Myös polttamattomat filtterit tappoivat kaloja – niitä tarvittiin litraan vettä 5-13 kappaletta.

 

Filtteri ei suojaa tupakoivaa
Tupakkateollisuus kehitti filtterit suodattamaan savua, kun 1950-luvulla tiedostettiin tupakan aiheuttavan keuhkosyöpää. Vaikka tupakkateollisuus pian totesikin, että filtterit eivät vähennä haitallisia aineita, kuluttajat saatiin uskomaan, että filtterisavukkeet ovat turvallisempia. Suurimmassa osassa poltetuista savukkeista on nykyisin filtteri. Se ei ole kuitenkaan vähentänyt tupakoinnin aiheuttamaa tautikuormaa – tupakointi on maailmanlaajuisesti yleisin ehkäistävissä oleva sairastavuuden ja ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja (4).

 

Filtterin muovi ei hajoa, vaan pilkkoutuu

Tupakkateollisuus on kantanut huolta tumppiongelmasta peläten joutuvansa tämän jäteongelman maksumieheksi. Hajoavien filttereiden kehittäminen ei ole kuitenkaan onnistunut. Filttereiden kehittäminen oli aikoinaan valtaisa tutkimusprojekti. Materiaaliksi valikoitui selluloosa-asetaatti, koska se soveltui teolliseen prosessiin ja sitä oli edullisesti saatavilla. Hajoavat luonnonmateriaalit, kuten villa ja puuvilla, eivät olleet tarpeeksi tasalaatuisia (4).

Monilla tuotteilla valmistajille ja myyjille on asetettu velvoite kerätä ja kierrättää tai hävittää käytetyt tuotteet asianmukaisesti. Apteekit ottavat vastaan ja toimittavat hävitettäväksi vanhentuneet lääkkeet, sama velvoite on elektroniikan ja kodinkoneiden myyjillä. Miksei tupakan myyjillä? Monissa maissa on kielletty ohuet muovipussit jäteongelman vuoksi. Miksei voitaisi kieltää myös savukkeiden filttereitä? Se ei tosin poistaisi ympäristöstä tupakantumppien myrkkyjäämiä. Tupakantumpit pitäisi vähintäänkin kerätä hävitettäväksi vaarallisena jätteenä, kuten maalit, hyönteismyrkyt ja muut kemikaalit. Kaikki poltetut savukkeet hävitetään jollain tavalla. Vaikka niitä ei heitettäisi maahan, ne päätyvät ympäristöä kuormittamaan (5).

Tuottajien velvoitetta ottaa vastaan ja hävittää tupakantumpit vaikeuttaa se, että kuluttajia ei saada palauttamaan niitä tuottajille, kuten vanhat autonrenkaat tai kodinkoneet. Parempi malli olisi kerätä tupakan tuottajilta ja myyjiltä maksu, jolla keräys- ja hävittämiskulut katettaisiin. Roskaamisesta sakotetaan monissa maissa, joissakin määrätään yhdyskuntapalveluna tumppien ja muiden roskien keräämistä. Tupakkajätteiden hyödyntämistä on selvitetty, mutta laajalti käyttökelpoisia menetelmiä ei ole kehitetty. Yksi tapa on polttaa jätteet energiaksi, kunhan savukaasujen puhdistamisesta huolehditaan asianmukaisesti (5).
Tuotekehittelyllä tumppien aiheuttamia ympäristöhaittoja ole pystytty vähentämään. Tupakkateollisuus sälyttää mielellään vastuun jäteongelmasta tupakoitsijoille. Tupakkayhtiöt ovat tutkineet tupakoivien asenteita osatakseen ”kasvattaa” tupakoitsijoita olemaan roskaamatta. Yleinen asenne oli, että tupakantumppi on niin epämiellyttävä, että siitä on heti päästävä eroon. Ei haluttu kuljettaa taskussa tumppisäiliöitä eikä kulkea viittä metriä tuhkakupille. Tumppi oli heti heitettävä siihen, missä savuke oli poltettu loppuun. Haastateltuja tupakoitsijoita olisivat miellyttäneet tumpit, jotka hajoavat luonnossa, ettei tarvitsisi potea huonoa omaatuntoa. Mikään tumppi ei kuitenkaan katoa välittömästi. Tupakoitsijat ovat myös herkkätuntoisia arvostelulle. He hyväksyivät lauseen ”Enemmän ajatusta – vähemmän roskaa”, mutta jos samassa julisteessa oli tupakantumppeja, he kokivat sen hyökkääväksi. Tupakointikiellot rannoilla, puistoissa ja muilla julkisilla paikoilla ovat vähentäneet tumppiongelmaa näillä paikoilla. Valistuskampanjat eivät ole hyvin tehonneet tupakoitsijoihin. Tupakkateollisuuden asiakirjoja vuonna 2011 tutkineet Smith ja Novotny (7) totesivatkin, että paras keino vähentää tumppiroskaa on tukea tupakoinnin lopettamista. Suomessa tupakointi vähenee hitaasti, tupakoivia on 16 prosenttia 15-64-vuotiaista, mutta kestää vielä kauan ennen kuin viimeinen savuke on poltettu.

 

Kenelle vastuu tupakkajätteiden aiheuttamista kustannuksista?

Tupakantumpit muodostavat ainakin viidenneksen, mutta jopa kolmanneksen maahan heitetyistä roskista kaupungeissa. Niistä johtuvat kustannukset muodostuvat siivoamisesta kaduilta, julkisilta paikoilta ja sadevesiviemäreistä sekä ympäristön pilaantumisesta ja vahingoista yrityksille, jotka ovat riippuvaisia puhtaasta ympäristöstä ja puhtaista vesistöistä. Mukaan on laskettava myös ihmisille koituvat terveyshaitat (7). Suomessa vuoden aikana poltettujen savukkeiden tumpit riittäisivät peittämään Helsingin Senaatintorin miehenkorkuisella kerroksella. Itämeren roskaantumista selvittäneessä Marlin-tutkimuksessa Suomen rannoilta löytyi muihin Itämeren rantoihin verrattuna runsaasti muovijätettä ja tupakantumppeja.

Ympäristöviranomaisten ja -järjestöjen sekä tupakointia vähentävien viranomaisten ja järjestöjen pitäisi yhdistää voimansa tumppiongelman vähentämiseksi ja poistamiseksi.

 

Kirjallisuutta:
1. Novotny TE, Lun K, Smith E, Wang V, Barnes R. Cigarette butts and the case for an environmental policy on hazardous cigarette waste. Int J Environ Res Public Health 2009 May;6(5):1691-705.

2. Novotny TE, Slaughter E. Tobacco product waste: An environmental approach to reduce tobacco consumption. Curr Envir Health Rpt 2014;1:208-6.

3. Slaughter E, Gersberg RM, Watanabe K, Rudolph J, Stransky C, Novotny TE. Toxicity of cigarette butts, and their chemical components, to marine and freshwater fish. Tobacco Control 2011;20(Suppl 1):i25-i29.

4. Harris B. The intractable cigarette ”filter problem”. Tobacco Control 2011;20(Suppl 1):i10-i16.

5. Barnes RL. Regulating the disposal of cigarette butts as toxic hazardous waste. Tobacco Control 2011;(Suppl 1):i45-i48.

6. Smith EA, Novotny TE. Whose butt is it? Tobacco industry research about smokers and cigarette butt waste. Tobacco Control 2011;20(Suppl 1):i2-i9.

7. Schneider JE, Peterson NA, Kiss N, Ebeid O, Doyle AS. Tobacco litter costs and public policy: a framework and methodology for considering the use of fees to offset abatement costs. Tobacco Control 2011;(Suppl 1):i36-i41.

 

KOMMENTIT

Soisi VIHREIDENKIN heräävän asiaan saati ympäristöministeriön. Tupakkatumpit lienevät liian lähellä vihreää elämänmuotoa. Sanonta ota malka pois omasta silmästä ja vasta sitten tikku toisten silmästä sopinee jotenkin tähän yhteyteen.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *